Halloween. Juhlaa vietetään lokakuun viimeinen päivä. Sen historiallinen tausta on muinaiskelttiläisyydessä. Maanviljelyskauden lopussa vietettiin sadonkorjuun juhlaa nimeltä samhain. Se merkitsee myös kesän loppua.
Aiemmin Suomessa vietettiin vain Pyhäinpäivää (entinen Pyhäinmiesten päivä). Se liittyy uskomukseen marttyyrivainajista. Vainajille tarjottiin juhla-ateria. Vanhasuomalainen Kekri voidaan ajallistaa samaan, mutta se on sadonkorjuun juhla.
Kristinuskon myötä marttyyrit tulivat etusijalle ja kekriä alettiin pitää pakanallisena juhlana.
Halloween-juhlasta
Suomessa pyhäinpäivää vietetään 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta välisenä lauantaina, mutta Halloween ei ole vakiintunut tiettyyn päivään, eikä sitä ole merkitty almanakkaan. Sitä kutsutaan myös kurpitsajuhlaksi, kekriksi tai haamuaatoksi. Yleensä pukeudutaan pelottavilta näyttäviin naamiaisasuihin.
Halloweenin on pelätty korvaavan viime vuosisatoina kristilliseksi muotoutuneen juhlan. Kirkko suhtautuukin pääasiassa kielteisesti vainajien kanssa seurusteluun. Mutta Halloween tuli Suomeen Helsingin sotainvalidien naisjaoston juhlinnan kautta jo vuonna 1950.
Kyseessä ei ole uutukainen juhlapäivä.
Lyhyesti Pyhäinpäivästä
Pyhäinpäivänä perinteisesti sytytetään kynttilöitä edesmenneiden muistoksi. Hautausmaat täyttyvät kynttilöistä. Kynttilämeri näyttää kauniilta pimenevässä illassa. Pyhäinpäivä voidaan ajallistaa keskiajalle saakka.
Halloween voi olla hyvää vastapainoa tälle. Lasten kanssa on kiva veistellä kurpitsoja ja askarrella hämähäkkejä, leipoa kummituskakkusia ja paistaa pannukakkuja kurpitsahillolla.
Elämässä usein ilo ja suru ovat lähellä toisiaan.
Kirjallisuutta aiheesta
Halloweenista löytyy lisätietoa Suuresta perinnekirjasta. Myös kirja Juhlan aika: suomalaisia vuotuisperinteitä selventää tätä juhlintaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut kirjan Juhannus ajallaan – Juhlia vapusta kekriin. Mukana ovat myös halloweenjuhlijat.
Halloween liittyy myös kuolleiden muisteluun. Amerikkalaisista elokuvista saa kuitenkin käsityksen varsin iloluontoisesta juhlasta ja naamiaisasuissa kulkemisesta ovelta ovelle. Kaikki mielikuvat pitänevät paikkansa ja kertovat vain yhden puolen tästä juhlasta.
Jokainen muistelkoon omaisiaan tahtomallaan tavalla.
Lapset rakastavat Halloweenia myös Suomessa. Se on syytä pitää valoisana muistojuhlana. Kuva: Nancy Sticke
