Kaisa Koskinen

Tunnetyöskentely, ennustaminen ja selvänäkö

Serena Sirius

Tarot-tulkinnat, enkelikortti tulkinnat ja kaukoreikihoito

Seija Lahti

Selvänäkijä ja henkinen auttaja

Aura Josefiina

Selvänäkijä ja ennustaja

Anni Marketta

Kaukoparantaja ja ennustaja

Johanna Mäenpää

Selvänäkijä, ennustaja ja Tarot-tulkitsija

Aava Aalto

Numerologi ja selvänäkijä

Niina Maarit

Intuitiivinen selvänäkijä, Tarot-tulkitsija ja Unien tulkitsija

Piia-Maria Alho

meedio, selvänäkijä, parantaja

Agatha Seine

Selvänäkijä

Irene Purhonen

Tarot-tulkitsija, parisuhdeneuvoja, reikihoitaja ja chakrojen puhdistus

Anne Kuosmanen

Selvänäkijä

Anu Tähti

Hoitaja, selvänäkijä ja kanava

Tiina Kallio

Astrologi ja parisuhdeneuvoja

Tarja Kronqvist

Selvänäkijä ja parantaja

Sanna Kujanen

Selvänäkijä ja unien tulkitsija

Saga Malmi

Selvänäkijä ja parantaja (kaukoparannus)

Saara Rautio

Selvänäkijä

Siralli Hyvärinen

Selvänäkijä

Suvi Lempinen

Tarot-tulkitsija ja selvänäkijä

Assi Lumenvirta

Selvänäkijä

Miina Valtonen

Selvänäkijä, meedio ja parantaja

Malla Törmälä

Selvänäkijä

Manta Tiihonen

Selvänäkijä ja parisuhdeneuvoja

Ilona Niittymäki

Selvänäkijä, meedio ja parantaja

Hannele Ranta

Selvänäkijä, tarot-tulkitsija ja unien tulkitsija

Elise Vänni

Selvänäkijä, parisuhdeneuvoja ja tarottulkitsija

Eini Launonen

Tarot-tulkitsija, parisuhdeneuvonta, Reiki energiahoidot

Malla Mononen

Selvänäkijä, tarottulkitsija ja unien tulkitsija

Tarja Suorsa

Tarot-tulkitsija ja selvänäkijä

Jouni Rapo

Selvänäkijä, parisuhdeneuvoja ja parantaja

Vera Valomeri

Selvänäkijä ja parantaja

Angelika Rosewood

Numerologi, Reiki-energiahoitaja ja unien tulkitsija

Carita Eklund

Selvänäkijä, unien tulkitsija ja energiahoitaja

Näytä kaikki tietäjät

Jin ja jang kuvastavat kiinalaista käsitystä todellisuudesta

Jin ja jang, kiinaksi yin ja yang, kuvastavat kahta vastakkaista voimaa koko maailmankaikkeudessa. Toista ei voi olla ilman toista, niin kuin lasta ei voi olla ilman äitiä ja äitiä (äitinä) ei voi olla ilman lasta.

Kyseisen käsityksen voidaan nähdä toistuvan niin parisuhteessa kuin kaikissa ominaisuuksissa. Sukupuolet, parit, vastakohdat ja niin edelleen liittyvät näihin kahteen käsitteeseen.

Kiinalainen filosofia on harmoninen ja kaunis kokonaisuus, jossa kaikella on oma paikkansa ja jossa jokaisella ominaisuudella on oma tehtävänsä. Sinä missä naiseen liitetään feminiinisyys ja passiivisuus, niin mieheen liitetään maskuliinisuus ja aktiivisuus. Vastakohtia ovat päivä ja yö, auringonvalo ja varjo, kuumuus ja kylmyys, dynaaminen ja staattinen, positiivinen ja negatiivinen, aine ja henki, elävä ja eloton ja niin edelleen. Myös niin kutsuttu eloton materia värähtelee eli mikään maailmankaikkeudessa ei ole kuollutta.

Jin ja jang käsitys kaikkeudesta

Periaatteena on, että jin ja jang ovat maailman perusvoimia. Maailma on siis käsitettävissä kyseisten voimavaikutusten kautta. Samalla ne ovat aste-eroja, vaihteluita ja vastakohtia; myös runollisessa mielessä. Kultainen aurinko himmentää hopeisen kuun, kun tulee aamu… Aurinko saa kuun loistamaan mutta myös himmenemään… Kyse on kaiken keskinäisestä riippuvuudesta. Jin ja jang ovat erottamattomat niin kuin rakastavaiset. Jopa teonsanat voivat olla jin tai jang. Nukahtaminen on jin ja juokseminen on jang.

Jinjang-käsitys on mukana myös kiinalaisessa lääketieteessä. Lännessä akupunktion mielletään olevan vaihtoehtoinen hoitomuoto, mutta akupunktio on osa kiinalaista lääketiedettä, jossa chi-energialla on oma tärkeä tehtävänsä. Akupunktuuria on harjoitettu jo tuhansia vuosia taaksepäin. Silkkitie kuljetti lukuisia kiinalaisia keksintöjä länsimaalaisten käsiin. Akupunktio oli yksi niistä. Se alkoi kiinnostaa länsimaalaisia 1950-luvulta lähtien.

Taijista kiinalaiseen terveyskäsitykseen

Taiji (tai chi) on kiinalainen kehonhallintalaji tai taistelutaito. Sillä on taiji-symbolinsa, joka sulkee sisäänsä sekä jinin että jangin. Kyseessä on kokonaisuuden kuvaus ympyränä, jossa mustalla puolikkaalla eli aallolla on valkoinen piste ja valkoisella puolikkaalla eli aallolla on musta piste. Symboli on suomeksi suuri ääretön. Kaikki on yhtä ja samaa kokonaisuutta. Kaikkeus käsittää ihmiset, eläimet ja luonnon sekä ei-maallisen maailman (esi-isät).

Yinyangia voi soveltaa ruoka-aineisiin, jolloin kyseessä on kiinalainen ravinto-oppi. Sellaiset sovellutukset ovat mahdollisia, koska jin ja jang ovat kaikessa. Akunpunktio ja taiji sekä kiinalainen ravinto-oppi tai terveyskäsitys ovat kaikki osa kiinalaista maailmankäsitystä, jossa kaiken energia (chi, ki) on etusijalla. Terveys taas on tekemisissä kaiken energian kanssa. Väitetään, että kaiken energiaan vihkiytynyt mestari voi kaataa koskettamatta.

Vanhaa, kiinalaista kansanuskoa

Jin ja jang ovat osa vanhaa, kiinalaista kansanuskoa. Kyseinen perinne on kantanut aina meidän päiviimme saakka kenties siksi, että sillä on sanottavaa myös meille. Sen sanoma liittyy tasapainoon ja sen säilyttämiseen. Ääripäät eivät ole kannatettavia missään asioissa, eikä totuutta koskaan tavoiteta kuin keskeltä. Yhden totuuden liikkeet lakkaavat olemasta. Aika muuttaa niitä, kun ihmiset kasvavat ja kehittyvät henkisesti.

Tao on maailmankaikkeuden tasapainoinen kokonaisuus, jossa ovat läsnä sekä jin että jang. Lue lisää kirjoista Tao te ching – kirja Taon toteutumisesta (Laotse) tai Tao, taivaallinen tie (Laotse). Kyseiset kirjat voit avata mistä tahansa kohtaa ja lukea sanat juuri siihen hetkeen. Jinjang voi siis soveltua itsensä kehittämiseen ja jopa jonkinlaiseen ennustamiseen. Vanha viisaus sanoo, että ihmisen kohtalon voi katsoa hänen luonteestaan. Tao on tasapainoa. Se on kultainen keskitie. Englanniksi taosta voi lukea todella kattavasti kirjasta Taoism: The Ultimate Guide to Mastering Taoism and Discovering True Inner Peace for Life!

Zen on elämäntaito ja meditaatioharjoitus

Zen on tuttu käsite aasialaisesta ajattelusta ja japanilaisesta käsitteistöstä (zen). Kiinalainen kulttuuri tuntee käsitteen omalla kielellään (chan). Zen on meditaatioharjoitus ja elämäntaito, joka on peräisin buddhalaisuuden kansaomaisesta suuntauksesta, joka syntyi Kiinassa kauan aikaa sitten. Koska zen tultiin tuntemaan lännessä osana japanilaista kulttuuria, niin tässä artikkelissa käytetään nimenomaan zen-käsitettä. Kyse on alkujaan Kiinan buddhalaisuudesta ja Tang-dynastian ajalta (600-900) peräisin olevasta hengellisestä perinteestä.

Zen on meditaatiota, johon sisältyy erityisesti istuma-asento- eli istumameditaatio (zazen). Länsimaissa mindfulness, tietoisen läsnäolon taito, on saanut vaikutteita zazenista, jossa tärkeintä on tarkkailu tai tietoiseksi tuleminen eikä tekeminen tai älyllistäminen, toisin kuin lännessä on tapana. Länsimaalaisilla on liian kiire. Monet kiirehtivät läpi elämänsä, kunnes he huomaavat, että he ovat tehneet tekemästä päästyään sekä suorittaneet eli eläneet elämättä. Se ei ole zen-elämää eikä tiedostava elämäntapa.

Mitä Zen sanoisi?

Zen on meditatiivista elämää. Se on tiedostavaa elämää. Emme aina voi muuttaa elämäämme mutta voimme aina muuttaa oman asenteemme. Voimme muuttaa omat ajatuksemme. Voimme muuttaa omat tunteemme. Voimme muuttaa omat reaktiomallimme. Voimme vähintäänkin tiedostaa ne. Tiedostaminen taas on tie muutokseen. Omasta olemisen tavastaan tietoiseksi tuleminen on välttämätöntä, jos tavoittelee zen-tilaa, mutta se ei tapahdu siltoja takanaan polttamalla. Se tapahtuu, kun lopettaa omalta kohdaltaan kontrolloinnin, pakottamisen, odotukset itseä tai toisia kohtaan ja täydellisyyden tavoittelun. Tietoiseksi tuleminen on lähellä hyväksyntää ja irti päästämistä.

Zen on valaistumista. Se on harjoitus hetkessä olemisesta. Meidän on vaikea vain olla, koska meidät on ohjelmoitu miellyttämään, suorittamaan ja tekemään sekä tuottamaan lisäarvoa. Työtään voi tietysti tehdä zen-periaatteella, mutta nykymaailmassa vain harvoilla ja valituilla on aikaa olla zen. Se on paradoksaalista, sillä zen on hyväksymistä, irti päästämistä, luovuttamista ja itsensä vapauttamista. Vähemmän on enemmän. Zen ei tee mitään ja kuitenkin se tekee. Tekemättömyydellään se pakottaa ajattelemaan aikaa ja elämää uudesta perspektiivistä ja tekemään asioita toisin, koska vanha toimintatapa on… no, vanha.

Kaikki tapahtuu tässä ja nyt -tylsää!

Zen voi tuntua tylsältä lähestymistavalta todellisuuteen. Lännessä suhtaudumme kaikkeen tekemisen kannalta sen sijaan, että hyväksyisimme tekemättömyyden. Elämään kuuluvat niin dynaamisuus kuin passiivisuus, niin liike kuin pysähtyminen. Ihminen ei pärjää ilman unta pitkiä aikoja. Aina ei voi puskea läpi harmaan kiven. Aina ei voi laiskotella lepotuolissa. Zen onkin todella tasapainoinen suhtautumistapa todellisuuteen.

Tiskata voi zen sen sijaan, että vastustelisi tiskivuorta. Zen-meditaatio on hyvin lähellä hyväksymistä. Zenin voi tavoittaa toistamalla mielessään: ”Hyväksyn kaiken, mikä on. Muutan vain sen, minkä voin muuttaa.” Zen-elämäntaito voi siis vähentää stressiä. Tylsyys muuttuu mielenrauhaksi zen-meditaatiossa. Vastustamatta virta vie… mutta mihin?

Kirjasuositukset:

Jokapäiväinen zen (Charlotte Joko Beck)
Kiinalaisten zenmestareiden runoja (Sheng-Yen)
Mitä miten zen (Mika Pölkki)
Muistathan myös Zen-värityskirjat!

Tiesitkö, että zeniä voi soveltaa myös parisuhteeseen?
Zeniä karmalla ja suklaakastikkeella: seksistä, kuolemasta, avioerosta ja todellisen zenin etsinnästä (Brad Warner)
Zen ja rakastumisen taito (Brenda Shoshanna)

Photo: Pixabay