Serena Sirius

Tarot-tulkinnat, enkelikortti tulkinnat ja kaukoreikihoito

Seija Lahti

Selvänäkijä ja henkinen auttaja

Aura Josefiina

Selvänäkijä ja ennustaja

Anni Marketta

Kaukoparantaja ja ennustaja

Johanna Mäenpää

Selvänäkijä, ennustaja ja Tarot-tulkitsija

Aava Aalto

Numerologi ja selvänäkijä

Niina Maarit

Intuitiivinen selvänäkijä, Tarot-tulkitsija ja Unien tulkitsija

Piia-Maria Alho

meedio, selvänäkijä, parantaja

Agatha Seine

Selvänäkijä

Irene Purhonen

Tarot-tulkitsija, parisuhdeneuvoja, reikihoitaja ja chakrojen puhdistus

Anne Kuosmanen

Selvänäkijä

Anu Tähti

Hoitaja, selvänäkijä ja kanava

Tiina Kallio

Astrologi ja parisuhdeneuvoja

Tarja Kronqvist

Selvänäkijä ja parantaja

Sanna Kujanen

Selvänäkijä ja unien tulkitsija

Saga Malmi

Enkelivaloselvänäkijä

Saara Rautio

Selvänäkijä

Siralli Hyvärinen

Selvänäkijä

Suvi Lempinen

Tarot-tulkitsija ja selvänäkijä

Assi Lumenvirta

Selvänäkijä

Anne Rahkola

Tarot-tulkitsija, selvänäkijä ja parantaja

Miina Valtonen

Selvänäkijä, meedio ja parantaja

Malla Törmälä

Selvänäkijä

Manta Tiihonen

Selvänäkijä ja parisuhdeneuvoja

Jaana Hotakainen

Selvänäkijä

Ilona Niittymäki

Selvänäkijä, meedio ja parantaja

Hannele Ranta

Selvänäkijä, tarot-tulkitsija ja unien tulkitsija

Elise Vänni

Selvänäkijä, parisuhdeneuvoja ja tarottulkitsija

Eini Launonen

Tarot-tulkitsija, parisuhdeneuvonta, Reiki energiahoidot

Malla Mononen

Selvänäkijä, tarottulkitsija ja unien tulkitsija

Tarja Suorsa

Tarot-tulkitsija ja selvänäkijä

Jouni Rapo

Selvänäkijä, parisuhdeneuvoja ja parantaja

Vera Valomeri

Selvänäkijä ja parantaja

Angelika Rosewood

Numerologi, Reiki-energiahoitaja ja unien tulkitsija

Carita Eklund

Selvänäkijä, unien tulkitsija ja energiahoitaja

Näytä kaikki tietäjät

Mitä on sisäistetty häpeä?

Häpeä on yksi vaikeimmista tunteista. Se on kokijan tuntemus siitä, että hän on sanonut tai tehnyt sopimattoman tai kunniattoman asian tai teon. Se voi olla myös yleinen huonommuuden tunne, mutta sävyltään se on kielteinen ja nöyryyttävä sekä syyllisyyttä herättävä.

Jos kokee olevansa huono muiden mielestä, kuten lapsi käytöksensä tai osaamattomuutensa vuoksi vanhempiensa taholta, niin siitä voi seurata epäonnistumisen tunnetta myös myöhemmässä elämässä ja jopa läpi elämän. Asia liittyy lisäksi kulttuurisesti hävettävinä pidettyihin asioihin.

Kun kaadut, tee siitä osa tanssiasi. – Tuntematon –

Mitä minä häpeän?

Häpeä tunteena saa usein alkunsa lapsuudentapahtumista. Lapsena tai nuorena on kenties kokenut jotakin sellaista, missä tuo tunne on asettunut osaksi omaa identiteettiä. Häpeä on muuttanut asumaan minuun. Tällaisesta voi todella kärsiä työelämässä ja ihmissuhteissa, koska kaikki itseen kohdistuva saa vivahteensa häpeästä.

Arvottomuuden ja huonommuuden tunne voi olla seurausta jostakin sellaisesta, mitä opettaja, vanhempi tai muu kasvattaja tai aikuinen on tehnyt, kun olemme olleet lapsia. Silloin ei ole ollut erottelukykyä, vaan syyttävä sormi tai alentaminen on otettu vastaan sellaisenaan; totuutena itsestä.

Sisäistetty tunne

Minuuden rakennusaineeksi häpeä ei sovi, mutta siellä se usein lymyää. Kerrosten välissä. Häpeää joutunut sietämään lapsi etsii hyväksyntää aikuisena muilta ihmisiltä; kumppanilta, vanhemmilta, työyhteisöltä, vapaa-ajan piireistä, yhteisöiltä ja niin edelleen. Keneltä tahansa!

Kelpaamattomuuden tunne saa etsimään omaa paikkaansa ryhmästä, johon kelpaa sellaisena kuin on. Riittämättömyys meissä antaisee hyväksyntää. Häpeä voi olla myös aito ja asiaankuuluva tunne, jolla on relevantti aikansa ja paikkansa, mutta jos häpeä löytyy minuuden rakenteista, niin se on vain haitaksi.

Häpeä ja media

Media käyttää nykyisin häikäilemättömästi hyväksi ihmisten häpeäntunnetta. Se pyrkii herättämään myötähäpeää. Jos toisten nolaaminen on itsetarkoitus, niin suunta on huono. Jos taas uutisointi nostaa esiin todellisia epäkohtia, niin häpeä on niin sanotusti ansaittua. Medialukutaito on entistä tärkeämpää.

Julkisuuden kauttakin voidaan tavoitella häpeävapaata vyöhykettä, jossa saa sanoa tai tehdä, mitä tahtoo. Häpeämättömyyden kulttuuri taas liittyy siihen, mitä pitää tai ei enää pidä hävetä.

Lopuksi

Häpeän tunne on syyllisyyden tunnetta kokonaisvaltaisempi asia, sillä syyllisyys on sidoksissa tekemiseen, siinä missä häpeä samaistuu omaan olemiseen. On siis sekä hyvää että huonoa häpeää. Ja monessa häpeässä auttaa armo; armollisuus itseä ja toisia kohtaan.

Se, miten kohtaamme hävettävät asiat ja mokat, vaikuttaa suoraan itsetuntoomme. Itsemyötätunto onkin päivän sana, joka kertoo siitä, että itseäänkin saa ja voi kohdella myötätuntoisesti ja että elämää voi elää jatkuvasti häpeilemättä. Häpeä on osa kiellettyä minuutta, mutta sen kanssa voi oppia elämään.

Lapsena meille on voitu sanoa, että “häpeä!” tai “häpeäisit!” asioista, joita emme tajunneet hävetä ennen tuota kohtausta.

Häpeän juuret voivat olla lapsuudessa opituissa asioissa. Kuvituskuvat: Pixabay

Kirjoja aiheesta:

Elina Reenkola: Nainen ja häpeä
Janne Viljamaa: Hirveä häpeä: Suomalainen häpeä ja kuinka siitä pääsee eroon