Ilma

Ilma on suomalainen naisennimi, joka on syntynyt yleiskielen monimerkityksisen ilma sanan pohjalta.Ensimmäiset Ilmat on kastettu 1800-luvun puolivälissä ja ristimänimeksi sitä ehdotti tutkija H. A. Reinholm vuonna 1879.Ilma oli Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882.Almanakkaan Ilma on otettu vuonna 1908.Suosituimmillaan Ilma oli 1900-1910 luvuilla, jolloin nimi valittiin yli tuhannelle tyttölapselle.Vuosisadan jälkipuoliskolla nimestä tuli todella harvinainen, jollainen se on ollut myös 2000-luvulla.

Lempinimet: Iksu, Ilmi, ImmiTunnettuja suomalaisia: ei tiedossa.

Ilmi

Ilmi on naisen etunimi, joka on muunnos nimestä Ilma, eli senkin taustalta löytyy monimerkityksinen yleiskielen sana ilma.Ilmiä on vanhastaan käytetty Ilma nimen lempinimenä. Sekä Ilma että Ilmi saivat säännöllisesti kantajia jo 1800-luvun puolella ja almanakkaan Ilmi on otettu Ilman rinnalle vuonna 1929.1900-luvulla Ilmi nimen sai noin 3 000 suomalaista, joista lähes kaikki ovat syntyneet vuosisadan alkupuoliskolla.Tämän jälkeen Ilmi on ollut erittäin harvinainen nimivalinta, joskin sen kannatus oli 2000-luvun alussa hienoisessa kasvussa.Ilmi nimisiä miehiä on ollut lähes kaksikymmentä.

Vertailun vuoksi voidaan mainita, että vuoden 2012 loppuun mennessä nimi Ilmi on annettu 3501 naiselle ja parille­kymmenelle miehelle.Lempinimet: Immi, Ili, IlskuTunnettuja suomalaisia:Ilmi Hallsten (1862-1936), kansanedustaja (Kokoomus) Ilmi Parkkari (1926-1979), näyttelijä ja teatteriohjaaja

Ilmatar

Ilmatar on suomalainen nimi, joka esiintyy jo Kalevalassa. Ristimänimeksi sitä ehdotti tutkija H. A. Reinholm vuonna 1879 yhdessä mm. sellaisten nimien kanssa kuten Aallotar, Luonnotar, Suometar ja Suvetar.Almanakkaan Ilmatar otettiin vuonna 1952, mutta se on jäänyt todella harvinaiseksi nimeksi.1900-luvun aikana rekisteröitiin alle 70 henkilöä, jolle annettiin nimeksi Ilmatar ja selvästi muita vuosikymmeniä enemmän sitä annettiin 1980-1990 luvuilla.2000-luvun alussa Ilmatar on edelleenkin todella harvinainen nimivalinta, mutta sen kannatus oli kuitenkin suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Kansanrunouden pohjalta kootussa Kalevalassa Ilmatar liittyy Väinämöisen ja maailman syntymään.Ilmatar tylsistyy oloonsa impenä taivaalla, ja laskeutuu meren selälle. Tuuli hedelmöittää Ilmattaren.Sotka etsii pesäpaikkaa ja huomaa Ilmattaren polven, jolle sitten tekee pesän, ja munii siihen munansa. Polvea alkaa kuumoittaa ja Ilmatar heilauttaa sitä ja munat putoavat ja särkyvät, mutta niistä syntyy maailma.Väinämöinen syntyy Ilmattaresta vanhana miehenä. Kansanrunoissa Ilmatar ei synnytä Väinämöistä, vaan Väinämöinen syntyy yksin tai Iro-neidosta.