Vilhelmiina

Vilhelmiina on naispuolinen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa. Suomessa nimen yleistymiseen vaikutti viimeinen Ruotsin vallan aikainen kuningatar, Kustaa IV Adolfin puoliso Fredrika Dorotea Vilhelmina. Siitä esiintyy myös muotoja Vilhelmina, Wilhelmiina ja Wilhelmina. Vilhelmiina on ollut Suomessa hyvin suosittu nimi 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Vuoden 2009 loppuun mennessä se oli Väestörekisterikeskuksen mukaan annettu 20 692 naiselle. Lisäksi väestötietojärjestelmään on kirjattu 8 919 Vilhelminaa, 2 517 Wilhelmiinaa ja 1 983 Wilhelminaa.

Muunnelmia: Vilma, Helmiina, Helmi, Miina, Minna, Minni, Minttu, Mimmi, Miia Ulkomaisia vastineita: Virossa Wilhelmina; Saksassa Wilhelmine, Wilma, Helmine ja Helma; Puolassa Minka; Italiassa Guglielmina; Ranskassa Minette; Englannissa Mina Nimen alkuperä: Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Lempinimet: Miimi, Mimmi, Minttu, Viiku, Vilma, Viltsu mm. Tunnettuja Vilhelmiinoja, Wilhelmiinoja ja Wilhelminoja: Wilhelmiina Arpiainen, suomalainen opettaja, kirjailija ja lähetystyöntekijä Wilhelmina Cooper, alankomaalainen malli Vilhelmiina Haapasalo, suomalainen kansanedustaja (SDP) Vilhelmiina Hoskelin, suomalainen punakaartilaisnainen Wilhelmina Nordström, suomenruotsalainen runoilija Vilhelmiina Riktig (myöh. Miina Sillanpää), suomalainen poliitikko ja ministeri Vilhelmiina, Alankomaiden kuningatar 1890–1948 Wilhelmina van Weerdenburg, alankomaalainen uimari Kuvitteellisia Wilhelminoja: Wilhelmina Matoisa-Lankku (engl. Wilhelmina Grubbly-Plank), Tylypahkan opettajan sijainen Harry Potter -kirjoissa

Minna

Minna on yleinen suomalainen naisen etunimi. Se on muunnettu nimestä Vilhelmiina. Vilhelmina-nimi on puolestaan germaanista alkuperää ja Wilhelmin sisarnimi. Vuoden 2010 lokakuuhun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan 31 040 henkilöä on saanut etunimekseen Minna. Kantanimi merkitsee: lujatahtoinen kypäränkantaja (Vilhelm). Saksassa Minnan kantanimenä pidetään Herminia, joka on lähtöisin saksalaisesta Herman nimestä, ja se merkitsee sotilasta. Minna oli harvinainen nimi vielä 1900-luvun alkupuolella, mutta tästä huolimatta se otettiin almanakkaan vuonna 1950.

Muunnelmia: Minttu Ulkomaisia vastineita: ? Nimen alkuperä: Lyhentymä nimestä Vilhelmiina Minna nimi yleistyi vuosina 1960-1970 luvuilla. Sen sai yli 21 000 tyttöä nimekseen. Vuosina 1965-1979 Minna oli Sarin jälkeen toiseksi suosituin ensimmäinen etunimi. Lempinimiä ovat mm.: Miina, Mimma, Mimmu, Mindi, Mindu. Tunnettuja suomalaisia mm.: Minna Canth (oik. Ulrika Wilhelmina o.s. Johnsson), Minna Haapkylä, Minna Koskela.

Miina

Miina on suomalainen ja virolainen naisen etunimi. Miina on lyhennelmä nimestä Vilhelmiina, joka puolestaan juontaa germaanisesta miehen nimestä Wilhelm. Wilhelm on yhdistelmä saksan "halua" ja "suojelua" tai "kypärää" merkitsevistä sanoista. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 3 452 Miina-nimen saanutta naista ja alle kymmenen miestä. Miina oli Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Almanakkaan Miina otettiin vuonna 2000.

Muunnelmia: Minna, Vilhelmiina, Vilhelmina Ulkomaisia vastineita: Mina Nimen alkuperä: saks. Wilhelm Yleiskielen merkityksessä sana miina on vaikuttanut siihen, että nimestä ei koskaan tullut todella suosittua nimenantajien keskuudessa, koska miina merkitsee yleiskielessä räjähdyspanosta. Karjalan ortodoksisten keskuudessa Miina on ollut aikoinaan miehennimi, jonka alkuperä juontaa juurensa kreikkalaiseen sanaan Menas. Ortodoksisessa kirkossa tunnetaan viisi Miina nimistä pyhää miestä. Lempinimet: Miimu, Miinukka, Miinuli, Miitu, Mimmi, Miinuska, Miinu mm. Tunnettuja suomalaisia: Miina Äkkijyrkkä, nykyiseltä nimeltään Liina Lång, suomalainen kuvataiteilija Miina Miina Maasola, suomalainen näyttelijä, ensimmäinen suomalainen naisministeri

Mimmi

Mimmi on suomalainen naisen etunimi, jonka katsotaan yleensä perustuvan nimeen Vilhelmiina. Mimmi on voinut paikoin kehittyä myös Jeminasta. Mimmin nimipäivää on vietetty vuodesta 1951 lähtien 26. toukokuuta. Mimmi-nimi on ollut Suomessa käytössä 1800-luvun loppupuolelta alkaen, ja se on ollut siitä lähtien yleinen koko maassa. Väestörekisterikeskuksen mukaan 1 099 naista ja alle 5 miestä on saanut Mimmin etunimekseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Mimmi esiintyy toisinaan myös epävirallisena nimenä, esimerkiksi Emilian tai Mirjan lempinimenä. Suomen lisäksi Mimmi tunnetaan Ruotsissa. Siellä nimen lähtökohtana on pidetty Mariaa ja sen ranskalaista kutsumamuotoa Mimi. Yhtä hyvin Mimmi voi kuitenkin viitata Vilhelminaan tai muihin mi-tavun sisältäviin nimiin.

Muunnelmia: Jemina, Maria Ulkomaisia vastineita: Mimi Nimen alkuperä: Vilhelmiina/Vilhelm Etunimestä Mimmi on 1900-luvulla kehittynyt arkityylinen sana mimmi, joka tarkoittaa naista tai tyttöä. Esimerkiksi jalkapallopiireissä on jo vuosikymmeniä puhuttu mimmiliigasta eli naisjoukkueiden sarjasta. Viime vuosina on myös kevyestä chick lit -kirjallisuudesta alettu käyttää leikkisää suomennosta mimmikirjallisuus. Lempinimet: Mimmuska Tunnettuja suomalaisia: Mimmi Bergh, kirjailija, tyttökoulun lehtori Mimmi Haapasalo, kansanedustaja (SDP) Mimmi Hämäläinen, kansanedustaja (SDP) Mimmi Kanervo, kansanedustaja (SDP) Mimmi Lounela, lapsinäyttelijä Kuvitteellisia Mimmejä: Mimmi Kallio, hahmo televisiosarjassa Kotikatu Matami Mimmi (engl. Mad Madam Mim), noita Walt Disneyn piirrossarjoissa Mimmi Pigg, Minni Hiiren ruotsinkielinen nimi Muhoksen Mimmi, päähenkilö samannimisessä elokuvassa